tiistai 19. lokakuuta 2010

MYÖHÄSSÄ.

Mä olen myöhässä -aina- . Se on elämäntapa, nimittäin olen ollut samanlainen aina niin kauan kuin muistan.. Luultavamminkin oma kelloni kulkee puolet hitaammin kuin muiden. Tai sitten päänsisäinen aikani kulkee liian hitaasti : ) 

Kuitenkin tänään meinasin tehdä oman myöhästymisennätykseni, unohtamalla ja myöhästymällä kaikesta. Kaikki alkoi kohtalokkaasti aamusta, jolloin oli todella vaikea nousta ihanan lämpimästä ja mukavasta sängystä! Harmi, kun jäi aamutee saamatta : /  Joten loikoiltuani liian kauan tuli tietysti kiire ja lähin kouluun, myöhässä. Menin tunnille myöhässä. 

Sama jatkui koko päivän. Unohdin kokeidenpalautukset, sain ne myöhässä. Olin unohtanut kirjat kotiin. Unohdin tanssiharkat ja menin sinne myöhässä. Loppujen lopuksi en enää edes muistanut, millä olin paikalle ilmaantunut; pyörällä, kävellen vai autolla?? 

Aamu alkaa suosikkiteellä : D p.s hävettävän huono kuva...

Voisi luulla, että päiväni olisi ollut tämän perusteella kauhea, mutta jollain kummallisella tavalla siinä oli jotain hyvää ja hauskaa. Johtuen luultavimminkin siitä, että tämä on aivan normaali päivä mulle... No ei mulla näin paljon myöhästymisiä ja unohtelua ole yleensä, mutta tämän kaiken voi laittaa siihen, että ajatukseni on jo Italiassa, eikä arkisessa arjessa! 

Muutama kesä sitten olin viikon verran Kreetalla ihanassa Agios Nikolaoksen kaupungissa ja ihastuin aivan heti paikalliseen tyylin, jossa kaikki eteni verkkaiseen tahtiin ja ei ollut mitään kiirettä. Ehdin jopa paikalliseen bussiinkin ajoissa (mitä ei muuten Suomessa koskaan tapahdu!!), sillä se aina vähintään vartin myöhässä! Suomalaiset saisivat ottaa mallia tuosta, nimittäin onko sillä loppujen lopuksi suurta merkitystä, onko jossain 8 vai kymmentä yli. Minulle ei sillä ole hirveesti merkitystä, mutta noh, jos ole kaveripiirini ainut relax ihminen, täytyy minunkin pyrkiä joskus olemaan täsmällinen...

kesäisiä unelmia  <3

sunnuntai 17. lokakuuta 2010

Päivä jolloin rakastuin neuletakkeihin.

Jotkut naiset ovat hulluina korkokenkiin, jotkut naiset tuoksuihin jotkut taas ihanan pehmeisiin neuleisiin. Itse olen näitä mukavuudenhaluisia neuletakki-ihmisiä. SYDÄN NIILLE <3

Mikä voikaan olla ihanampaa kuin hamstrata kaappi täyteen erivärisiä,-laatuisia,-mallisia neuletakkeja. Olen tämän asian täyden kympin asianainen. Nimittäin niitä kaappini tursuaa. Ja todellakin tursuaa, sillä ne eivät enää edes mahdu kaikki sinne ja olen joutunut siirtämään osan asuinihmisteni (rakkaita!) kaappeihin. HUUBS.

Hyvä ystäväni sanoi joskus, että neuletakki on vain vaatekappale, joka peittää hienon asun. Niiiiiin väärin! Mukavaisuudenhaluisena loikoilijakissana musta mikään ei voi olla parempaa kuin neuletakki ja huivi (kerronpas niistä enemmän myöhemmin..) yhdistelmä; se käy hyvin niin sohvalla unelmoimiseen kuin lukionkin käytäville. Ei kovin erikoista, mutta ei kiinnosta,sillä kunhan on ihanan rento fiilis ja itsellään hyvä olo, se riittää mulle : )












Suosikit : )


Sittenhän on vielä lisäks neuletakeist sivuhaarautuvia rakastumisvaatteita, kuten villapaidat!! Olen sen verran viluinen tapaus, että viime talven hirmukylmät pakkaset olis jäädyttäneet mut mammuttien viereen esihistorialliseks löydöksi, ellen olisi omistanut rakkaita villapaitojani!! 

Rakkaus 2 eurolla kirpparilta
Lämmin joululahja kummilta : )


Tosin pian en tarvitse villapaitoja vähään aikaan, sillä Italia kutsuu minua upeine rakennuksineen ja ruokineen( JÄTSKII!!) Ihanaa leppoista lomaa odotellessa, ciao! --->

sunnuntai 10. lokakuuta 2010

The world turned upside down

Miten voisi paremmin viettää lauantai-iltapäivän kuin pakata kamppeet mukaan ja pyöräillä kaverin kanssa maalle valokuvaamaan syksyisiä kuvia! Aah TERAPIAA TERAPIAA!!

Kaikki onnistui aluks tosi hyvin ja saatiinkin ihania kuvia, mutta emme olleet ottaneet huomioon höm höm pientä syksyistä asiaa, nimittäin sadetta : ) tuulta : ) kylmyyttä : )

JOTEN --> päätettiin mennä keittämään teetä sisälle lämpimään ja laittaa villasukat jalkaan ja telkkari päälle, meni se iltapäivänloppu hyvin sisälläkin! 

Puitten yläpuolella leijaili kuumailmapallo, että tahtoisin päästä sellasen mukaan! (vaikka pelkäänkin hieman korkeita paikkoja!)

lauantai 9. lokakuuta 2010

Make this go on forever.

Oma blogi, mahtavaa! Sain vihdoin aikaiseksi tehdä tämän, pitkän miettimisen jälkeen. Loppujen lopuks miks tätä piti edes miettiä?!?

Relax. Iha ku blogin nimikin jo sanoo, ELÄMÄN KUULUU OLLA RENTOA. Inhoan kiirettä,melua ja stressiä, mutta rakastan löhöömistä, villasukkia, hitaasti kävelyä ja elämän pienistä iloista natuttimista.

Tästä rää blogin idea syntyki, miten vaan olla ja elää ja nauttia! Mun lifestyle, make this go on forever!